Nizza

Syksyllä 2002 matkustimme viikoksi Nizzaan vaihdossa olevan siskon luo. Hotellimajoituksen sijasta yövyimme siis siskon vuokra-asunnossa. Tuo oli minulle ensimmäinen kerta Ranskassa. Samalla reissulla kävimme myös Monacossa ja Italiassa (myös ensikosketus Italiaan).

Muutamien päivien Nizzan ihmetten lisäksi teimme päiväretkiä läheisiin kaupunkeihin (Cannes, Antibes, San Remo, Monaco). Monacossa söimme yllättävän edulliset jäätelöannokset siinä huvipursirannassa minkä vierestä formula-autot ajavat kisojen aikaan. San Remossa kävimme pizzalla (yllättävä veto Italiassa ;)) - tarjoilija varoitteli tulisesta pizzasta, mutta ainakaan meidän pizzamme eivät olleet tulista nähneetkään. Saapasmaa ei vakuuttanut pizzanteko taidoillaan - onneksi myöhemmin olen syönyt Italiassa parempaakin pizzaa :)

Kauppamatkustaja

Matkustamiseen on monia syitä, mutta tällaiselle keräilijäluonteelle yksi tärkeimmistä on päästä shoppailemaan tavaroita, joita ei kotikulmilta löydy. Toki miltei mitä vaan voisi ostaa netin kautta, mutta jostain syystä shoppailusta katoaa se jokin, jos ei pääse kuupailemaan kaupoissa ja hypistelemään tavaroita ennen ostopäätöstä. Lisäksi joitain tavaroita saa "paikan päältä" (missä se sitten ikinä lieneekään) ostettua paljon edullisemmin kuin netin kautta ostettaessa.

Vaikka Kaisan ja minun käsitykset parhaista shoppailupaikoista eivät aina käykään täysin yksiin, on niissä kuitenkin sen verran yhteistä, ettei kumpikaan yleensä viihdy niissä ostospaikoissa, joita matkaoppaat, turisti-infot ja erilaiset esitteet suosittelevat. Esimerkiksi eurooppalaisen suurkaupungin ostarilla tai japanilaisella katetulla ostoskadulla kulkemisessa on toki oma viehätyksensä, mutta harvemmin niistä kuitenkaan tarttuu mukaan muuta kuin kokemuksia. Poikkeuksiakin on kuten vaikkapa Onomichin kauppakadun päästä löytyneestä pienestä retkeilytarvikekaupasta mukaan tarttunut otsalamppu, jota myyjätäti halusi esitellä lähemmäs varttitunnin ennen kuin raski myydä sitä huonosti japania solkkaaville gaijineille.

Se, ettemme matkoillamme kelpuuta matkabudjettimme uudeksi omistajaksi matkaoppaiden suosittelemia ostoskeskuksia ja vastaavia, ei suinkaan tarkoita, että rahantuhlailupisteemme olisivat jotenkin hienostuneempia tai sivistyneempiä - pikemminkin päinvastoin. Omat suosikkishoppailupaikkani ovat:

5. Viinitilat silloin, kun niitä kohdalle osuu. Vaikka asiantuntijuus ei riitäkään parhaimpien viinien bongaamiseen, on viinitiloilta ostetuissa viineissä aina oma viehätyksensä silloinkin, kun ostospäätös ei kaikesta maistelusta huolimatta osunut nappiin. Keskieurooppalaisten kohteiden lisäksi olen päässyt vierailemaan viinitiloilla myös Chilessä ja Kanadassa, joista varsinkin jälkimmäinen jäi mieleen "eksoottisempana" viinimaana.

4. Paikalliset pikkuputiikit - etenkin Pohjoismaita eteläisemmässä Euroopassa kuten Ranskassa ja Italiassa. Milloin tarttuu mukaan hunajaa, milloin öljyä, milloin mausteita - yleensä kuitenkin jotain ruoanlaitossa hyödynnettävää, jota kotona käyttäessä on sitten mukava muistella sitäkin "yhtä pikkukaupunkia Umbriassa" ja sitä toista italialaista kylää, jonne piti ajaa ihan vain kylän nimen vuoksi...

3. Hard Rock Cafe. Tämä onkin sitten mauttomista mauttomin shoppailukohde, mutta pitäähän sitä jokaisella olla joitain selittämättömiä paheita. Meillä se on Hard Rock Cafe, jonne pitää poiketa fajitas-illalliselle ja T-paita-ostoksille aina kun HRC vierailukohteesta löytyy. Tällä hetkellä hyllystä löytyy the logolla varustettuja T-paitoja reilusta kahdestakymmenestä eri kaupungista haettuna.

2. Ruotsalaiset Inter Sport -liikkeet, erityisesti se yksi Solbackenin liike. Lenkkeilyharrastaja ja koiranulkoiluttaja löytää toki kaikenlaista muutakin ostettavaa urheilutarvikeliikkeistä, mutta se, mikä tekee juuri ruotsalaisista Inter Sport -liikkeistä erityisiä, on fanituotevalikoima. Mistä tahansa ruotsalaisesta IS:stä löytyy vähintään Tre kronor- ja/tai jalkapallokrääsää, mutta oikein valituista Länsipohjan liikkeistä löytyy myös erään paikallisen jääkiekkojoukkueen fanituotteita, joita ostamatta ei näitä liikkeitä voi ohittaa.

1. Bookoff-liikkeet. Kun musiikki, elokuvat ja kohta kirjatkin ovat ladattavissa netistä, on hyviä levy-, elokuva- ja kirjakauppoja yhä vaikeampaa löytää. Vielä vaikeampaa on löytää hyviä käytettyjen levyjen, elokuvien ja kirjojen kauppoja. Tässäkin asiassa Japani kuitenkin osoittaa olevansa maa, josta löytyy mitä tahansa vain keksiikin etsiä. Aina Japaniin päästessäni etsin vierailukohteesta löytyvät Bookoffit, joista saa halvimmillaan ostettua cd:tä muutaman euron kappalehintaan, kun samoista levyistä saisi netin kautta tilatessa maksaa kymmeniä euroja. Toki levyt ovat käytettyjä, mutta niin on suurin osa Suomestakin eri divareista ostamistani cd:stä.

"Det finns en stad, ett hockeylag..."

Ookkonää reissannu? No toki, tällekin vuodelle on tähän mennessä kertynyt reilun kahden kuukauden edestä muualla kuin kotona vietettyjä öitä - ja siihen lisäksi vielä päälle kaikki yhden päivän matkustelut milloin työn puolesta pääkaupunkiin, Tampereelle, Raaheen tai Tornioon, milloin ostoksille länsinaapuriin ja milloin (vaimon) koiraharrastusten perässä pitkin pohjoista Suomea ja Ruotsia. Entä ookkonää kirjoittanu blogia? En ikinä. Blogien lukeminenkin on rajoittunut paremman puoliskon Kaisan tuottamiin koira-aiheisiin kirjoituksiin sekä satunnaisiin vierailuihin kavereiden jo laajempaakin kuuluisuutta niittäneelle ruoka(ilu)palstalle, jossa olen kerran tai kahdesti tainnut uskaltautua kommentoimaankin jotain kirjoitusta. Enkä myöskään ole missään vaiheessa kokenut, että mitkään omat ajatukset olisivat niin merkittäviä saatikka kiinnostavia, että niiden julkiseen kirjaamiseen kannattaisi käyttää aikaa, jonka voi käyttää paremminkin - vaikkapa matkustamiseen.

Pari viikkoa sitten Kaisa kuitenkin keksi perustaa tämän matkailuaiheisen blogin jo pitkään ylläpitämänsä ruotsinlapinkoirablogin rinnalle ja sai lopulta suostuteltua minutkin mukaan. Ja jos jostain aikoo julkisemmin kirjoittaa, niin miksipä sitten ei matkailusta. Se on kuitenkin yksi niistä asioista, joista on riittävästi kokemusta kirjoittamiseen - ja se on erittäin todennäköisesti huomattavasti kiinnostavampaa kuin ne muut aiheet, joista osaisin kirjoittaa (lue: metallurgia, termodynamiikka, ...). Lisäksi nyt on varsin sopiva aika aloittaa matkoista kirjoittaminen, koska viikonloppuna on taas edessä jo pikkuhiljaa perinteeksi muodostuva loppusyksyn jääkiekkomatka katsomaan maailman parhaan jääkiekkojoukkueen, Skellefteå AIK:n, peliä. Näin pääsen naamioimaan suosikkijoukkueeni ylistyksen "matkailublogikirjoitukseksi".

Vaikka en ole itse ikinä (edes pienempänä) harrastanut jääkiekkoa, on lajin seuraaminen ollut pitkään mieluinen harrastus. Television kautta seuraan useampiakin sarjoja ja kisoja (Kaisan mielestä aivan liikaa), minkä lisäksi olen päässyt katsomaan paikan päältä muun muassa SM-liigan, Mestiksen, Elitserienin (ja sittemmin SHL:n), Allsvenskanin ja NHL:n otteluita sekä maailmanmestaruuskilpailuja. Vaikka kotoisten kärppienkin voitot toki lämmittävät mieltä, on pienen pohjoisruotsalaisen Skellefteån kaupungin ylpeys jo pitkään ollut sydäntäni lähinnä. Ensimmäisen kerran näin heidät livenä, kun AIK pelasi vielä Allsvenskanissa ja yritti nousua Elitserieniin. Nousukarsintaottelu etelän suurta ja mahtavaa Malmötä vastaan päättyi 5-0-kotivoittoon, enkä ole ennen sitä enkä sen jälkeen kokenut sellaista tunnelmaa, joka tuolloin Skellefteån jäähallissa vallitsi. Tuona vuonna onni ei kuitenkaan vielä ollut myötäinen ja nousua ylimmälle sarjatasolle jouduttiin odottamaan vielä yhden kauden verran.

Sittemmin AIK:sta on kasvanut yksi Ruotsin kiekkoliigan viime vuosien menestyjistä (viiden viimeisen kauden saldona kaksi mestaruutta ja kolme hopeaa!), kun taas itse olen saanut vakuutettua Kaisankin siitä, että AIK:n matseja kannattaa matkustaa katsomaan kauempaakin. Näin ollen meille on muodostunut jokasyksyinen perinne matkustaa yhdeksi viikonlopuksi Västerbotteniin AIK:n peliä katsomaan. Kerran saimme jopa sovitettua kaksi peliä samalle viikonlopulle, kun AIK pelasi ensin perjantai-iltana Luleåssa paikallisvastustajaansa vastaan ja seuraavana päivänä kotona tulevaa finaalivastustajaansa Växjötä vastaan.

Tänä vuonna kiekkoviikonloppu tulee olemaan omalta osaltani jopa hieman nostalginen, kun lauantaina Kraft-areenalla vastaan asettuu viime keväänä pitkän tauon jälkeen takaisin ylimmälle sarjatasolle noussut Malmö Redhawks - joukkue, jota vastaan AIK pelasi, kun enimmäisen kerran näin joukkueen livenä. Tällä kertaa asetelma on kuitenkin toisenlainen: kotijoukkue ei enää ole se pohjoisruotsalainen pikkukaupungin joukkue, joka haastaa suuren kaupungin mahtijoukkuen etelästä, vaan Malmö tulee sarjanousijana haastamaan viime vuosien vakiofinalistia heidän pelottavalle kotiareenalleen. Siellä, noin 6000 paikallisen kiekkokannattajan joukossa on myös kaksi lahden tältä puolelta paikalle saapunutta kannattajaa, valmiina kannustamaan omansa voittoon.

"Andra sidan: är ni klara!?"

Dublin

Kesäkuussa 2001 kävimme ensimmäisellä vajaan viikon mittaisella kaupunkilomalla - kohteena oli Dublin. Loman jälkeen kävimme hakemassa ensimmäisen koiramme kotiin :)

Dubliinkin menimme ns valmislomalle. Eli lähinnä se tuolla matkalla tarkoitti sitä, että lentokentältä oli bussikuljetus hotellille. Hotelli oli ihan keskustassa, joten siitä oli näppärä kävellä ihmettelemään kaupungin keskustaa. Kävimme tietysti muutamissa pubeissa Dublinissa kun oltiin. Ja pakkohan sitä Guinness -oluttakin oli yksi "mukillinen" juoda, vaikka ei mitään oluen juojia ollakaan, ja aika kauan meni että sen litkun sai alas. Myöhemmin en ole kyseiseen puuroon tarttunut ;)

Dublinissa söimme paljon kolmioleipiä, kävimme mm Trinity collegessa, siinä pubissa missä on kuvattu Kaukainen maa -elokuvan eräs kohtaus, jossain vanhassa kirjastossa (mahtoikohan olla tuolla Collegessa) ja yhtenä päivnä ajoimme paikallisjunalla hieman Dublinin ulkopuolelle ulkoilemaan jossain nummilla.

Dubliniin voisin ehdottomasti mennä joskus uudelleen - mieluusti sitä toki myös tutustuisi muuhunkin Irlantiin.

Madeira

Ensimmäiselle yhteiselle lomamatkalle ulkomaille lähdimme joulukuussa 2000 - reilu vuosi häiden jälkeen. Kyseessä oli Aurinkomatkojen pakettiloma, omatoimimatkailun aika tuli sitten hieman myöhemmin. Tuolla reissulla kävimme muiden lomalaisten kanssa retkillä, esim. saarikierroksella. Käveltiin paljon paikasta toiseen, kuunneltiin tarina madeiran (se juoma) synnystä ja ostettiin sitä kotiin viemiseksi, kuunneltiin paljon panhuilulla soitettuja joululauluja, käytiin iltaisin eri ravintoloissa syömässä (ehkäpä ensimmäistä kertaa söin oikeaa tonnikalaa, joka yllätti epäkalamaisuudellaan). Madeiran luonto ihastutti karulla kauneudellaan.

Madeiralle mennessä ostin Helsingin lentokentältä Koiramme lehden. Teko ja lehti oli sikäli mikäli merkittävä, koska tuolloin päätin, että ehkä minusta olisi koiranomistajaksi. Luin lehteä paljon reissun aikana ja bongasin jouluilmoituksesta ensimmäisen koiramme kasvattajan. Sitä en tosin silloin vielä tiennyt, mutta lappalaiskoirien jouluilmoituksesta tavasin kasvattajien nimiä ja lopulta otin muutamiin yhteyttä seuraavan talven aikana... 

Koiranäyttelymatkat

Kun suunnittelee lähtevänsä koiran kanssa näyttelymatkalla ulkomaille täytyy perehtyä vienti-ja tuontisääntöihin. Aiemmin se tarkoitti mm sitä, että koiralta täytyi ottaa ns vasta-ainetesti ja jos hyvä tuuri kävi niin koira sai tulosten tullessa heti papereihinsa merkinnän, jotta matkustaminen on mahdollista. Jos taas oli huono tuuri niin piti odottaa tietty aika rokotusten annosta ennen kuin pystyi otattamaan testin uusiksi (eli kului rahaa ja aikaa). Aiemmin esim Ruotsiin riitti, että koira oli rokotettu ja vasta-ainetestattu ja mitään matolääkkerumbaa ei ollut olemassakaan. Kallis lysti ensin, mutta sitten helppoa kuin mikä.

Meidän ensimmäinen reissu ulkomalle koiranäyttelyyn oli keväällä 2005 kun kävimme Tukholman seutuvilla Södertäljessä lappalaiskoirien erikoisnäyttelyssä ja samalla tutustumassa tulevan koiramme kasvattajaan. Itseksemme olemme käyneet Ruotsissa näyttelyissä myös Tvååkerissa, Tukholmassa, Visbyssä, Norsjössä ja Piteåssa - vaihtelevalla menestyksellä.

Muutaman kerran olen reissannut myös kavereiden kyydillä. Mukavia kimppareissuja on tehty niin Tukholmaan isoihin näyttelyihin, Tromssaan Norjan sertejä hakemaan (vaati usiamman reissun - mutta hyvässä seurassa on kiva reissata) kuin Trehörningsjööhön lappalaiskoirien tuplaerkkariin.

Helpoin tapa on matkustaa koiranäyttelyyn ulkomaille on hypätä koiranäyttelybussiin. Tietysti silläkin tavoin matkustettaessa pitää itse ilmoittaa koira näyttelyyn, ottaa selville vienti/tuontisäännöt (esim aiemmin Baltiaan matkustettaessa tarvitsi madotuksen, minkä ottaminen riitti kun sen teki ennen matkaa kotiseudulla. Nykyisin kun Suomi vaatii madotuksen paluumaassa niin pitää madottaa koira siellä jossain - ilmeisesti tämä onnistuu useimmissa koiranäyttelyissä, mutta sekin pitää selvittää etukäteen ja ostaa matolääkkeet valmiiksi mukaan) ja omata pitkä pinna. Sillä reissussa voi sattua kaikenlaista eikä kannata olla matkassa "minäminäminä" -asenteella. Helpointa on, kun luottaa, että muut luovivat bussin oikeaan osoitteeseen jossain vaiheessa - yleensä jopa niin, että ehditään näyttelyyn/laivaan/minnelie ;)

Bussilla matkustettaessa koirat matkustavat häkeissä linja-auton perällä (penkit on otettu pois) ja ihmiset sitten edempänä. Auttaa huomittavasti jos koira osaa matkustaa autossa eikä kitise/hauku koko matkaa. Yleinen ilmapiirikin on parempi tuolloin. Toisinaan närää aiheuttaa, kun jotkut kuvittelevat, että juuri heidän Sessunsa tarvitsee erityiskohtelua ja voi syystä yy ja än matkustaa omistajansa vierellä penkillä poissa koirien häkkitiloista.

Ensimmäisen kerran bussimatkalle kohti koiranäyttelyä me hyppäsimme syksyllä 2006 ja kohteena oli Puolassa järjestetty maailmanvoittajanäyttely. Kyseessä oli myös ensimmäinen mv-näyttely johon olemme osallistuneet. Matka oli kaikinpuolin tapahtumarikas, eikä vähiten siksi, että linja-auto hajosi jo ennen Jyväskylää. Kuljimme hinauksessa Jyväskylään, jossa yövyimme ja seuraavan päivän ohjelma oli tiukempi kuin mitä aiemmin oli suunniteltu. Liettuan majapaikassa oltiin joskus yöllä ja näinollen koko pitäjästä jäi melko surrealistinen käsitys. Matka huipentui kuitenkin kun koirastamme tuli maailmanvoittaja (vsp) vuosimalli 2006 :)

Kuta kuinkin samalla porukalla teimme myös kaksi reissua Riikaan, Latviaan. Tosin toinen reissuista hyytyi allekirjoittaneella Helsinkiin, koska olin napannut jostakin itselleni noroviruksen eikä matkustamisessani ollut enään mitään mieltä. Onneksi kaveri auttoi ja sain mennä hänen luokseen sairastamaan pariksi päiväksi. Eetu ja koirat jatkoivat bussimatkaa Riikaan ja kävivät pokkaamassa menestystä näyttelystä. Toisella Riikan reissulla olin mukana koko matkan ja pääsin todistamaan kun koiramme sijoittui isossa kehässä isossa näyttelyssä (Nemi oli joko ryp4 tai ryp5 :)).

Linja-autoreissuja olemme tehneet myös Tallinnaan (Viroon), Harstadiin (Norjaan) ja Tukholmaan (Ruotsiin).

Harstadissa

Asuntoautossa matkalla Tukholmaan

Poznanissa Puolassa syksyllä 2006. Tuore maailmanvoittaja. 

Laivalla - Vaasa-Umeå. 

Perinteinen risteily

Yläasteella ei luokkaretkiä tehty, mutta lukiossa oltiin ahkerampia rahankerääjiä ja päästiin käymään Tukholmassa. Kyseessä oli sellainen tyypillinen nuorison reissu eli bussilla Turkuun, yö laivalla Tukholmaan, päivä Tukholmassa nähtävyyksien kiertelyä (kuninkaanlinnan vahtien ihmettely, vanha kaupunki turistikrääsälämyymälöineen ja joku museo) ja yö laivalla takaisin Turkuun ja bussilla takaisin kotikaupunkiin. 

Tuon matkan jälkeen taisikin mennä usiampi vuosi ns köyhänä opiskelijana eikä ulkomaanmatkoja tullut harrastettua.

"sillä sä pääset Lontooseen"

Lauloi Maija Vilkkumaa paljon paljon myöhemmin kuin mitä minä kävin Lontoossa. How cool is that? Ja olihan se. Teinitytön paratiisi - okei vanhemmat (ja muu perhe) oli mukana. Mutta, mutta kaipuu uudesta Lontoon matkasta jäi kytemään. Eikä se haave ole vieläkään toteutunut, mutta ehkä joskus?

Muualla Isossa-Britanniassa en sitten ole käynytkään. Lontoossa kierreltiin tietysti perusnähtävyyksiä (vahakabinettiä, kuninkaallisia jalokivigallerioita, puistoa, maanalaisella ajelua, luonnontieteellistä museota, ihmeteltiin kuuluisia kirkkoja, taloja, siltoja jne jne). Ja shoppailtiin - vähemmän toki kuin teini olisi halunnut. Teini hypisteli elokuva- ja pop-tähtien kortteja, julisteita, cd-levyjä, elokuvia, vaatteita. Teini ei kyllästynyt syömään hampurilaisaterioita. 

Lontoossa kävimme sinä kesänä kun Robin Hood elokuva oli teattereissa - kävimme nimittäin katsomassa sen siellä elokuvissa. Siis sen version missä ihana ihana Bryan Adams laulaa
"(Everything I Do) I Do It For You" 

Kuoromatkat

Laulaessani nuorisokuorossa vuosina 1989-1996 pääsin muutamille ulkomaanmatkoille kuoron kanssa. Kuororeissuilla majoituimme paljon paikallisten kuorojen koteihin - matkailu tuli siten halvemmaksi ja toki kokemuksia sai eri  tavalla kuin hotellimajoituksessa.

Ensimmäinen reissu oli 1990, kohteena Unkari. Olimme joitakin päiviä Budapestissä, kävimme Pustalla katsomassa jotain hevosia ja vierailimme Balatonilla. Kuten kuororetkillä yleensä ohjelmaa oli paljon, joko konsertteja tai nähtävyyksien kiertelyä.

Tarkkoja ajankohtia en muista, mutta kuorovuosina tein myös kaksi matkaa Viroon. Molemmilla kerroilla kävimme Tarttossa. Viro oli vasta itsenäistynyt ja kaupoissa oli joko vähän tavaraa tai outoja tavaroita. Veimme paljon tuliaisia perheeseen, jotka vaikuttivat onnellisilta länsimaisista tuliaisistaan. Perhe jossa majoituin kaverini kanssa omisti juomatehtaan, joten heillä oli hieman hienompaa kuin joillain muilla. Söimme siellä villisikaa (ja seinällä oli villisian pää :)).

Jonakin vuonna kävimme myös Itävallassa, enimmäkseen taismme olla Wienissä, mutta tehtiin myös retki Salzburgiin, sillä pitihän musiikkiporukan käydä Mozartin syntymäkodissa. Perheen kanssa jossa majoituin (isäni kanssa joka oli yhtenä valvojana reissussa) kävimme katsomassa todella paljon erilaisia kirkkoja. Menimme myös jollain veneellä Tonavan yli.

Ihan viimeisimpinä kuoroaikoinani teimme huikean reissun lentäessämme ensin Bangkokkiin jossa oltiin muutama päivä ja sieltä jatkettiin Sydneyn kautta Aucklandiin Uuteen-Seelantiin. Matkan varsinaisena kohteena oli siis Uuden-Seelannin pohjoissaari.

Itävallassa

Itävallassa

Ródos

Ensimmäisen lentomatkan tein jonkun ala-asteen luokan päätteeksi (nelosen jälkeen?), kun koko perhe matkattiin Kreikan saaristoon Ródokselle. Harvoja asioita olen niin hyvin oppinut kuin tuolla matkalla sen, että rantalomat eivät ole minua varten. Heti ensimmäisen/ensimmäisinä päivinä rannalla ollessa paloin punaiseksi ravuksi (kait sitä aurinkorasvaa käytettiin, mutta ilmeisesti ei tarpeeksi) ja loppu loman sain maata pyyhkeen alla rannalla ollessa ja vaatteet tuntuivat ilkeältä palanutta ihoa vasten. Toki lomalla tapahtui mukaviakin asioita :) 

Tuon matkan jälkeen en ole käynyt sen kummemmin manner-Kreikassa kuin saaristossakaan. 

Tanskan huvitukset

Ala-asteella ollessani kävimme yhtenä kesänä perheen kanssa autolomalla Tanskassa. Silloisen kotikaupunkini Raahen ystävyyskaupunki oli (ja on) Løgstør, jossa olimme jollain mökillä muutaman päivän. Lisäksi kävimme ainakin Roskildessä, Legolandissa ja Tivolissa (Kööpenhaminassa).

Ala-asteen viimeisellä luokalla suuntasimme luokkaretkelle samoille seuduille eli ystävyyskaupunkiin (perhemajoitus - ensimmäiset kokemukset kummallisista tanskalaisista leivistä, joiden päällä voi olla mitä vaan), Billundin Legolandiin ja Köpikseen huvittelemaan Tivoliin ja ihmettelemään Merenneito-patsasta (bussipysähdys rannassa, "ai tommonenko se onkin"). Luokkaretki matkattiin linja-autolla ja laivoilla. 

Siskon kanssa samassa veneessä Legolandissa.

Lapsuuden autolomat

Ihan ensimmäiset kerrat ulkomailla olen käynyt vanhempieni ja sisarusteni kanssa joskus 1970-luvun loppupuolella / 1980-luvun alkupuolella. Nuo auto+telttalomat kohdistuivat Ruotsiin, Norjaan ja kaiketi myös Suomen Lappiin. Ko matkoista ei juuri muistikuvia ole.

Lunta etsimässä

Koirien kanssa matkustaessa ollaan eräänkin kerran katseltu kun ylionnelliset koirat peuhaavat lumessa keskellä kesää. Useimmiten nuo paikat ovat löytyneet joko Pohjois-Ruotsista tai Pohjois-Norjasta. 

Lofootit

Kesälomareissun 2007 yhteydessä käytiin myös Lofooteilla. Ai hurja, kun siellä oli hienot maisemat. Kauaa ei ko saarella viivytty - tultiin laivalla maihin ja ajettiin tie loppuun eli saaren toiseen päähän ja takaisin. Aamuyön tunteina jonotettiin laivalle ja aamun ensimmäisellä laivalla pois. Taisi olla juhannus eli hyvin valoisaa läpiyön kun siellä ajeltiin ja ihailtiin maisemia. Ja haisteltiin turskaa, jota riippui kuivumassa siellä sun täällä. 

Ei erittelyjä

Lisäilen tänne myös muistoja koirien kanssa tehdyistä reissuista. Ehkä joskus myös jotain vihjeitä aiheesta "matkailu koiran kanssa".

Syksyn jääkiekkoloma

Lokakuun lopussa vietetään perinteinen jääkiekkoviikonloppu Ruotsissa. Samalla reissulla yövytään sekä Luleåssa että Skellefteåssa.

Hullua ...

Lauantaiaamuna puhelin piippasi viideltä, jotta ehdittiin Stokkan oven taakse jonottamaan HullujenPäivien halpojen lentolippujen jonotusnumeroita. Kun päästiin paikanpäälle niin jonohan siellä tosiaan oli ja melko pienen odotuksen jälkeen saatiin oma numeromme. Otettiin se nettipäättelle eikä asiakastiskille - viime vuoden vastaavan tapahtuman perusteella oletettiin nettipäätejonon etenevän nopeammin kuin asiakasjonon. Sinällään vaikutti kyllä aika nopsakalta touhulta se henkilökohtainen palvelukin. Ilmeisesti aika monet joko jättivät käyttämättä numeron tai olivat ottaneet sekä netti- että henkilökohtainenmatkailuneuvontanumeron (tai miksi sitä nyt kutsuisikaan) ja jättivät sitten toisen käyttämättä. Muutamilla meni julmetun kauan aikaa siinä koneella - joko aika vaan tuntui matelevan tai sitten ne oikeasti kuhnivat siinä. Kuten yks mummo joka varasi matkoja koko suvulle ja soitteli samalla ympäriinsä (piti puhelinta kaiuttimella, kaikki läsnäolijat kuulivat kaikki asiat mitä se oli hoitamassa...). Lopulta tuli meidän vuoro, ja saatiin mitä haluttiinkin. Eli parin viikon reissu -ts ne lennot- on varattu maaliskuulle. Kohteena mikäs muukaan kuin Nagoya (Japani) :)

Aamuvarhain oven takana jonottamassa

Vuoronumero

Tai siis lennot on Nagoyaan. Enin osa lomasta on tarkoitus olla Tokiossa. Majotus ja junapassi varataan hieman myöhemmin. Tuo on kolmas matkani Japaniin, kaikki reissut on tehty maaliskuussa (2010, 2015 ja tuo seuraava 2016). Viimeksi  yövyttiin Hiroshimassa ja Nagoyassa. 

Reissublogi

Yksi uus blogi blogikasojeni joukkoon :D Aamulla varatun matkan innoittamana. Luultavasti myös muistelen menneitä matkoja tänne jossain vaiheessa, inspiraation poikasten ottaessa vallan :)