Mitä jäi mieleen Milanosta?

Kevään 2016 toinen kaupunkilomamme kohdistui Milanoon. Tässä kymmenen reissusta päälimmäiseksi mieleen jäänyttä asiaa.

10. Julkinen liikenne toimi hyvin. Malpensan lentokentältä keskustaan pääsee helposti junalla, jolla on keskustan alueella useampia pysähdysasemia (Centrale, Garibaldi, Cadorna), joista voi valita itselleen sopivimman. Kaupungissa liikkuminen onnistuu hyvin jo pelkkää metroa käyttäen (vuorokausilippu 4,5 euroa), mutta jos se ei riitä, niin samalla lipulla saa nousta linja-autojen ja ratikankin kyytiin.

9. Muotia ja museoita. Milanohan on tunnetusti yksi muodin keskuksista, minkä lisäksi Milanon matkamme osui helmikuun lopun muotiviikolle, joten aihetta ei voi oikein sivuuttaakaan, vaikkei se omiin kiinnostuksen kohteisiin kuulukaan. Ja vaikkemme mihinkään muotiviikon tapahtumiin osallistuneetkaan (ja vaatteidenkin osto rajoittui yhteen kravattiin ja pariin T-paitaan), niin pakkohan se on myöntää, että kaupungin keskustassa oli keskimääräistä enemmän huippumuotiin keskittyneitä kauppoja sekä muodikkaasti pukeutuneita vastaantulijoita. Muodin lisäksi toinen asia, jota ei Milanossa voinut välttää, olivat lukuisat museot, joissa pääsee tutustumaan muihinkin aiheisiin kuin vain eri aikojen taiteisiin ja historiaan (jopa teräksen valmistukseen! - ks. alla), ja joissa saisi halutessaan kulutettua enemmänkin aikaa.

8. Duomo. Milanon keskusaukiota (Piazza del Duomo) hallitseva tuomiokirkko on vakuuttava näky niin ulkoa kuin sisältäkin ja on helppo uskoa, että sen rakentamiseen on saatu kulutettua aikaa satoja vuosia. Myös näkymät kirkon katolta olisivat kuulemma olleet näkemisen arvoiset, mutta päätimme kuitenkin jättää ne väliin sateisesta säästä johtuen.

7. Duomon vieressä sijaitseva Galleria Vittorio Emanuele II osoittaa, että ostoskeskus voi näyttää muultakin kuin amerikkalaiselta shopping mallilta. Itse keskityimme ihastelemaan rakennustaidetta ja syömään italialaista jäätelöä sen sijaan, että olisimme edes kuvitelleet rahojemme riittävän paikasta löytyvissä liikkeissä (Prada, Gucci, Louis Vuitton, jne.) shoppailuun.

6. Metallurgiaa ja kuugeologiaa. Tekniikan ja luonnontieteen museo ei omasta mielestäni kokonaisuutena ihan vetänyt vertoja Berliinin vastaavalle, vaikka kaikenlaista kivaa täältäkin löytyy. Itselleni jäivät da Vincin laitteita paremmin mieleen esillä ollut kuukivi sekä varsin kattavat prosessitekniikkaa esitettelevät osiot, joista löytyi jopa teräksen valmistusta esittelevä osio.

5. Ravintolat ja niiden puute. Matkaoppaat olivat varoitelleet Milanossa syömisen olevan kallista, mutta itse pystyimme kyllä löytämään ihan hyvää ruokaa suhteellisen edullisestikin - toki emme yrittäneetkään hakeutua parhaimmilla paikoilla sijaitseviin fine dining -paikkoihin. Yllätys oli se, että ravintoloita tuntui olevan vähemmän kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa ja parina iltana sopivaa ruokailupaikkaa joutui etsimään vähän pitempäänkin - varsinkin kun olimme yleensä liikkeellä paikallisten illallisaikaa aiemmin.

4.  Castello Sforzesco ja Parco Sempionen puisto. Duomon (ja sen edessä olevan aukion) lisäksi toinen Milanon keskustan aluetta hallitseva rakennus on Sforzan herttuasuvun mukaan nimetty ja nykyisin useita museoita sisältävä linna Castello Sforzesco sekä sen vieressä sijaitseva puisto, josta löytyi myös merkitty juoksulenkki lenkkeilijälle. Castello Sforzescossa riitti näkemistä niin itse rakennuksena kuin sisällä olevissa museoissakin.

3. Como-järvi. Tällä matkalla emme poistuneet itse Milanon kaupungista muuta kuin lentokentälle matkatessamme, mutta tässä yhteydessä on hyvä mainita myös lähistöltä löytyvä Como-järvi, jonka kauniissa maisemissa telttailimme autolomallamme pari kesää sitten. Lentäen Milanoon matkustaville on auton vuokrauksen lisäksi tarjolla valmismatkoja niin Comolle kuin toisellekin lähistön järvelle (Maggiore).

2. Divareita - onko noita? Itseäni on jo pitkään harmittanut se, kuinka nykyisin on entistä vaikeampaa löytää levykauppoja ja varsinkaan käytettyjä levyjä kauppaavia divareita. Siksipä yksi Milanon matkan yksi miellyttävimmistä yllätyksistä oli se, että sieltä löytyi useampiakin käytettyjen levyjen kauppoja, joista perinteisimmissä myytiin jopa kasetteja(!). Erityisesti Naviglin alueelta löytyi useampia divareita, joista mukaan tarttui muutamia seiskatuumaisia.

1. Viimeinen ehtoollinen. Milanon The Nähtävyys on tietysti Leonardo da Vincin Il Cenacolo, jonne piti hankkia liputkin hyvissä ajoin ennen varsinaista matkaa. Lippujen varaus ja maksaminen netin kautta onnistui kuitenkin helposti, joten jos matkustusaika on tiedossa hyvissä ajoin ennen matkaa niin lippujen hankinnan ei pitäisi olla mikään suurempi ongelma. Itse kuvahan on yksi käytetyimmistä, kopioiduimmista ja tunnetuimmista kuvista koko läntisessä maailmassa, minkä vuoksi itse teosta vakuuttavampaa olikin tunne siitä, että on katsomassa sitä oikeaa maalausta eikä mitään sen miljoonista kopioista.

Kaupunkilomalla Krakovassa, pakkasia paossa Puolassa (osa 2)

Siihen nähden kuinka kiinnostunut olen joskus ollut toisen maailmansodan historiasta ja kuinka paljon olen lukenut erilaisia keskitysleireistä kertovia kirjoja voi tuntua ehkä kummalliseltakin, että lopulta kun matkustin lähelle Auschwitzia en kuitenkaan halunnut vierailla siellä (en ole käynyt millään muullakaan keskitysleirillä). Muutaman päivän lomasta en halunnut tuhlata tunteja keskitysleirivierailuun, sillä mikään iloinen piipahdus se tuskin olisi ollut. Aihetta sivuten halusin kuitenkin käydä Schindlerin tehtaasta tehdyssä museossa. Se olikin ainoa paikka mihin menemiseen jouduimme käyttämään paikallisliikennettä (poislukien lentokentältä tulo ja sinne meno). Museo oli tehty mielenkiintoiseksi reitiksi, jossa oli erilaisia osioita (esim lattiat ja seinät tehty erilaisista materiaaleista antamaan lisämaustetta ajankuvan kerrontaan).

Kävimme myös muunlaisissa museoissa. Yksi oli kunnon shokkihoitoa, koska siellä oli ihan mahottoman monta joulukuvaelmaa (Kraków szopka). Kävi ilmi, että Krakovassa tykätään tehdä joulukuvaelmia. Mitä räikeämpi niin sen parempi. Tämä seimimuseo oli osa Krakovan historiallista museota, mikä oli ehkä hieman tylsä - toisaalta siellä oli paljon multimediaesityksiä mistä pystyi katsomaan esim miltä Krakovan keskusta oli näyttänyt eri vuosina.

Eetu jo kertoikin, että kävimme myös museoksi tehdyssä vanhassa yliopistossa. Yleensä olen vältellyt opastettuja kierroksia, mutta tuo oli todella kannattava. Joukkiomme oli pieni (vain me ja yksi belgialainen pariskunta) ja keskustelua syntyi ja opas oli mainio :)

Krakovasta löytyy metallurgeille oma tiedekuntansa, jonka hyvinkin mahtipontisen näköisen rakennuksen ohi kävelimme yhtenä aamuna. Paikka ei ehkä ole ihan joka turistin reitillä, vaikka patsaat olivatkin uljaita ja muistittivat hieman VR:n mainosukkeleita (vai ovatko ne Helsingin rautatieaseman vartijoita).

Krakovan vanha kaupunki on yksi ensimmäisistä maailmanperintökohteista. Keskustori olikin ihan vaikuttavan näköinen paikka.

Kaupunkilomalla Krakovassa, pakkasia paossa Puolassa (osa 1)

Alkuvuoden kelit olivat joko liian kylmiä tai liian loskaisia lenkkeilyyn, joten oli korkea aika suunnistaa vuoden 2016 ensimmäiselle ulkomaanmatkalla kohti Krakovaa. Kyseinen Etelä-Puolan kaupunki oli kummitellut yhtenä vaihtoehtoisena kaupunkilomakohteena jossain Edinburgin, Rooman, Amsterdamin, Münchenin ja Oslon taustalla, joten ihan puskista matkakohde ei valikoitunut, vaikkei se ehkä ihan ykkösvaihtoehto ollutkaan. Kävi kuitenkin niin sopivasti, että Krakovaan oli tarjolla hyvät tarjouslennot Kaisalle samalla kun itse pääsin sinne Finnair-pisteillä, joten miksipä ei.

Sen lisäksi, että lennot saatiin tavallista edullisemmin, ei matkan hinta muutenkaan päässyt nousemaan liian korkeaksi. Vanhasta kaupungista muutaman sadan metrin päässä olevasta ihan kivasta pikkuhotellista sai kahden hengen huoneen aamiaisella alle 50 eurolla per yö ja muutenkaan kolmen yön reissulla ei ehtinyt kuluttaa rahaa mitenkään järkyttäviä määriä, vaikka käytiinkin useammissa (sisäänpääsymaksullisissa) nähtävyyksissä ja ravintolaruokailutkin otettiin ihan viinin kanssa. Eli jos mieli tekee Keski-Eurooppaan kaupunkilomalle, mutta budjettia pitää suunnitella huolella, niin Krakova tarjoaa kyllä ihan varteenotettavan vaihtoehdon.

Nähtävyyksien osalta keskityimme itse Krakovan tarjoamiin nähtävyyksiin ja jätimme ihan tarkoituksella lähistöltä löytyvät Wieliczkan ja Auschwitzin väliin. Itse olinkin käynyt niissä molemmissa jo aiemmin - olkoonkin, että siitä on jo 35 vuotta aikaa. Itse kaupunki (Vanha kaupunki, linnan alue ja muutama vanhan kaupungin ulkopuolelle sijoittuva kohde kuten Schindlerin tehdas) tarjosivat mukavasti nähtävää pariksi päiväksi ilman kaupungin ulkopuolelle suuntautuvia matkojakin.

Yleisesti ottaen Krakovasta jäi hyvin pitkälle samankaltainen kuva kuin Prahasta, jossa kävimme parin päivän lomalla muutama vuosi sitten. Viihtyisä vanha kaupunki, juutalaiskorttelit ja linna löytyvät molemmista paikoista. Oma suosikkinähtävyyteni tällä matkalla oli yliopiston Collegium Maius, jossa oli oikein hauska ja informatiivinen kierros paikallisen yliopiston vanhimmassa rakennuksessa, jossa muun muassa Kopernikus oli aikoinaan pohtinut kiertääkö maa aurinkoa, aurinko maata vai miten kaikki oikein pyöriikään.

Sää näin tammikuussa ei luonnollisestikaan ollut optimaalisin, mutta ainakaan minua ei häiritse, vaikkei kaupunkilomakohteissa olekaan hellelämpötiloja. Lämpötilat pyörivät matkamme aikana siinä nollan ja kymmenen asteen välillä, mikä ainakin meille oli ihan riittävästi. Pari viikkoa aiemmin kaupungissa oli kuulemma ollut reilusti pakkasta, joten talvisetkin olosuhteet olisivat olleet ihan mahdollisia tähän vuodenaikaan sijoittuvalla matkalla.

Liikkuminen Krakovassa onnistuu keskustan alueella ihan jalkaisin, mutta kauempana oleviin kohteisiin pääsee helpohkosti vaikkapa raitiovaunulla. Hieman meinasi olla vaikeuksia lippujen ostamisen kanssa, kun lipunostoautomaatteja ei löytynytkään ihan joka pysäkiltä, mutta muuten paikallinen julkinen liikenne vaikutti oikein toimivalta ja edulliselta. Myös matkat lentokentältä keskustaan ja takaisin sujuivat joutuisasti ja helposti junalla. Ja kahtena aamuna tuli tietysti herättyä sen verran aikaisin, että ehti käydä juoksemassa Vanhan kaupungin ja linnan ympäri ennen aamupalalle menoa.

Valuuttaa

Käytiin tänään vaihtamassa valuuttaa talven ensimmäistä ulkomaanreissua varten. Kohteessa saattaa olla pakkasta tai olla olematta. Lämpöön emme siis matkusta, mutta se nyt ei ollut oletuskaan.

Barcelona

Kevään 2012 reissu tehtiin Espanjaan, siellä tarkemmin sanottuna Barceloonaan. Monet kaverit olivat kehuneet kyseistä kaupunkia ja kumpikaan meistä ei ollut aiemmin vieraillut siellä. Matka varattiin Finnairin kautta niin, että käytettiin jotain pisteitä joilla saatiin hitusen tasokkaampi hotelli. Hotellin sijainti olikin tosi hyvä, kävellen päästiin moniin keskeisiin paikkoihin. Toki paikallisliikenteelläkin liikuttiin tarvittaessa paikasta toiseen.

Ruman keskeneräisen kirkon kauniit ikkunat.

Hyväuskoisena menin taas johonkin kauhukiipeilypaikaan :o

Ihan ka-ma-lat portaat :o :o

Keskeneräinen ruma kirkko on yhä kesken (ainakin v.2012 oli)

Güellin puistosta näkymiä kaupunkiin päin

Güellin puisto

Güellin puisto

La Rambla

Hotellin 2.tärkein huone

HRC ja Piña Colada

Tibidabolta merelle päin

Tibidabo vuorella

Tibidabo

Talo Tibidabolla, jonne ei selvästikään haluttu yllätysvieraita.

Tibidabolla oli jokku "the hand" -bileet.

Barcelona taisi olla ensimmäinen ulkomainen turistikohde, jossa käytiin myös juoksulenkillä? Lenkkarit jalkaan ja tiheimmästä keskustasta kävellen ensin rantaan, jossa rantabulevardilla muutaman kilometrin lenkki. Juoksupaikkana tuo ehkä oli ihan nätti, mutta käytännössä hieman hankala kun ihmisiä oli paljon ja niitä sai koko ajan olla kiertelemässä millon miltäkin puolelta. 

No, oliko se Barcelona kavereiden hehkutusten arvoinen? Ihan käymisen arvoinen kiva kaupunki kyllä, mutta ihan heti ei tarvitse mennä uudelleen. Kevätreissukohteiksi on yksistään Euroopassa lukuisia mielenkiintoisia käymättömiä kaupunkeja...

edit. Jatketaanpas hieman Barcelon reissun muistelua. Se on kumma juttu, kun tähän ikään kun on päässyt niin matkoilta jää mieleen mitä jossain on syönyt. Hyvässä ja pahassa :) Barcelonassa söimme eräänä päivänä lounaaksi jossain veikeässä pienehkössä kuppilassa jotain lähi-itä -tyyppistä ruokaa mikä oli tosi hyvää. Kuppila löytyi jostain sivukujalta eikä vaikuttanut miltään ylityrkkyturistipaikalta. Toisaalta yhtenä iltana söimme jossain  just niissä keskustan turistikaduilla  olevista ravintoloista, niitä mitä löytyy vierivierestä... niin söimme siis jotain paellatyyppistäratkaisua - ja sekin oli hyvää :) Sitten kävimme myös syömässä tapaksia, joista kaikki eivät erityisen hyviä olleet, mutta mikä kokemuksena oli kuitenkin ihan kiva.