Näytetään tekstit, joissa on tunniste Japani. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Japani. Näytä kaikki tekstit

maanantai 30. joulukuuta 2019

Matkailuvuosi 2019

Missä me reissattiin tänä vuonna?

Tammikuussa käytiin perinteinen jääkiekkoreissu Ruotsissa; Luleå & Skellefteå 24.-27.1.



Helmikuussa tehtiin ruoka-, viini- ja kulttuurimatka Ranskaan; Lyon 12.-16.2.



Huhtikuussa Eetu kävi työmatkoilla Belgiassa (Mechelen 1.-6.4) ja Helsingissä (10.-11.4).



Toukokuussa käytiin kaupunkilomalla Tukholmassa (2.-6.5).


Kesäkuun alussa Eetu kävi työreissulla Helsingissä (4.-6.6).

Perinteinen road trip tehtiin tänä kesänä Ruotsiin, jossa kierreltiin 20.6 - 13.7 yöpyen sekä hotelleissa että leirintäalueilla (teltassa).





Heinäkuun lopussa käytiin lomailemassa Itä-Suomessa, Koli oli vielä kokematta, joten käytiin siellä telttailemassa ja sieltä ajeltiin hotellilomalle Imatralle - kotimatkalla yövyttiin vanhempieni mökillä Pohjois-Savossa.







Elokuun alussa kävimme kuntoilulomalla Kuusamossa (Ruka 2.-6.8), vaikkei kovinkaan kaukana Rukasta asuta niin edellisen kerran olin käynyt siellä lukioaikoina (laskettelemassa) - eli siitä oli jo jokunen vuosi aikaa ;-)



Syyskuussa ei reissailtu, lokakuussa Eetu kävi työmatkalla Japanissa (Narita/Tokio - Fukuoka - Sendai - Tokio - Yokohama - Kamakura - Yokohama - Narita/Tokio, 7.-18.10).




Matkailuvuosi saatiin päätökseen marraskuussa, jolloin käytiin Portugalissa (Porto 2.-8.11).



sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Päivä Kamakurassa

 
Lokakuussa 2019 vietin Japanissa kymmenen päivää, joista suurin osa kului työn merkeissä Fukuokassa (vierailu Kyushun yliopistolla), Sendaissa (vierailu Tohokun yliopistolla) ja Jokohamassa (osallistuminen vuorausmateriaalikonferenssiin). Väliin mahtui kuitenkin myös kaksi välipäivää, joista ensin mainittu tosin kului hotellissa Japaniin juuri tuolloin osunutta Taifuuni no. 19:ää paossa. Toisen välipäivän päätin käyttää tekemällä päivämatkan Jokohamasta läheiseen Kamakuran kaupunkiin, jossa en aiemmilla Japanin vierailuillani ollut käynyt.

Matka Kamakuraan onnistui näppärästi junalla: ensin paikallisjunalla yksi pysäkinväli (noin kolme minuuttia) Sakuragichosta (jossa hotellini oli) Jokohaman asemalle ja siellä vaihto etelään (eli Tokiosta pois päin) menevään junaan Jokosuka-linjalle (Yokosuka-line). Osa kyseisen linjan junista pysähtyy Oofunaan, joten Kamakuraan asti päästäkseen on valittava joko Zushiin, Jokosukaan tai Kurihamaan kulkeva juna, jotka jatkavat vielä Oofunan jälkeenkin. Matka Jokohamasta Kamakuraan kestää noin puoli tuntia. Tokiosta lähdettäessä matka ei oikeastaan olisi sen ongelmallisempi, koska samat junat tulevat Jokohaman asemalle Tokion suunnasta. Sieltäkin lähdettäessä on vain varmistettava, että juna ei jää Oofunaan ja huomioitava noin 30-45 minuuttia pitempi matka-aika.

Junaa vaihtamassa Jokohaman rautatieasemalla.

Kita-Kamakuran rautatieasema.

Itse jäin junan kyydistä Kamakuran pääasemaa edeltävällä pohjoisella asemalla (Kita-Kamakura) tutustuakseni ensin sen lähistöllä sijaitseviin buddhalaistemppeleihin. Lähimpänä asemaa sijaitsee rautatien pohjoispuolelle jäävä Engakun temppeli (Engaku-ji). Kolmensadan jenin (noin kolme euroa) sisäänpääsymaksua vastaan pääsee tutustumaan laajahkoon temppelialueeseen, josta löytyy kauniita rakennuksia, portteja ja puutarhoja, joiden tunnelma on huomattavasti Tokion ruuhkia rauhallisempi - ainakin jos osuu paikalle silloin, kun alue ei ole täynnä turisteja ja paikkaan tutustuvia koululaisia. Ja jos haluaa nautiskella tunnelmasta koko rahan edestä, niin lisämaksua vastaan pääsee nauttimaan matchaa aitoon zen-tyyliin.



Engaku-ji.

Engaku-jin lähistöllä sijaitsevat myös pienemmät, mutta vähemmän turisteja puoleensa vetävät ja siksi ehkä jopa "aidomman" tuntuiset Tokei-jin ja Joochi-jin temppelit. Molempiin pääsee tutustumaan kahdensadan jenin pääsymaksua vastaan ja niihin tutustuminen käy huomattavasti Engaku-jitä nopeammin.

Tokei-ji.


Joochi-ji.

Engaku-jissä, Tokei-jissä ja Joochi-jissä vierailtuani jatkoin matkaa kävellen kohti Kamakuran keskustaa, jolloin seuraavaksi tutustumiskohteeksi osuu Kenchoo-ji, joka on merkittävin ja vanhin Kamakuran zen-buddhalaisista temppeleistä. Temppelin merkitys näkyi paitsi kalliimpana sisäänpääsymaksuna (500 jeniä), myös suurempana määränä sekä länsimaisia turisteja että paikallisia alakoululaisia, joille kaikille tuntui olevan annettu tehtäväksi tutustua paitsi temppeliin, myös käydä kyselemässä paikalle osuvilta länsimaalaisilta kysymyksiä heidän kotimaastaan. Itse jouduin ainakin kuuden koululaisryhmän uhriksi kertomaan tulevani Suomesta, käyneeni Japanissa ennenkin sekä pitäväni japanilaisesta ruoasta - erityisesti sashimista ja okonomiyakista. Lisäksi sain poseerata useammanki koululaisryhmän kanssa todistukseksi heidän opettajilleen, että oppilaat olivat varmasti keskustelleet englanniksi jonkun turistin kanssa.





Kenchoo-ji.

Jatkettaessa matkaa Kenchoo-jistä edelleen Kamakuran suuntaan osuu matkan varrelle vielä yksi pienempi käymisen arvoinen temppeli eli Enno-ji, jonka ohi on kuitenkin helppo kävellä, ellei kiinnitä huomiota tien eteläpuolella olevalle mäelle nouseviin portaisiin vähän ennen kuin tie kulkee lyhyen tunnelin läpi. Enno-ji on myös pienempi temppeli, jonka vetonaulana ovat ihmisiä parempaan elämään pelottelevat patsaat tuonpuoleisessa odottavista kauheuksista. Näitä hirvityksiä pääsee ihastelemaan kahdensadan jenin pääsymaksua vastaan.

Enno-ji.

Tässä vaiheessa olinkin saanut jo melkoisen annostuksen zen-buddhalaisuutta, joten seuraavaksi kohteeksi valikoituikin sopivasti Tsurugaoka hachimanguu, joka on tärkein Kamakuran shintolaispyhätöistä. Itse pyhätön lisäksi alueelta avautuu näkymä parin kilometrin mittaiselle pääkadulle, jonka toisessa päässä avautuu Yuigahaman hiekkaranta. Pääkadun varrella, jokseenkin puolivälissä Tsurugaokasta Yuigahaman rannalle sijaitsee myös Kamakuran päärautatieasema, jonne asti kannattaa pysyä junan kyydissä, mikäli ei halua vierailla Pohjois-Kamakuran zen-buddhalaisissa temppeleissä.




Tsurugaoka hachimanguu.

Lokakuinen Yuigahaman hiekkaranta muutama päivä paikalle osuneen poikkeuksellisen voimakkaan taifuunin jälkeen ei luonnollisestikaan antanut houkuttelevinta kuvaa itsestään, mutta nytkin paikalla silti näytti olevan jonkin verran ulkoilijoita sekä surffaajia. Uskoisin, että kuumempina kesäkuukausina paikka vetää puoleensa huomattavasti enemmän väkeä.


Yuigahama beach.

Kuljettuani Yuigahaman rantaa jonkin verran länteen päin käännyin takaisin sisämaahan päin ja nousin Hasen aseman ohi Kootoku-inin buddhalaistemppeliin, jonka päänähtävyys on 1200-luvulta peräisin oleva noin 13-metrinen Buddhan patsas, jonka onttoon sisustaankin pääsee tutustumaan pientä lisämaksua (20 jeniä) vastaan. Kenchoo-jin tapaan myös täällä paikan zenmäistä rauhallisuutta häiritsivät lukuisat minun lisäkseni paikalla olevat turistit. Tässä vaiheessa olinkin kävellyt jo noin kahdeksan kilometriä ja jalkani kertoivat, että nyt olisi korkea aika harkita matkan jatkamista raiteita pitkin. Niinpä kävelinkin noin puolen kilometrin matkan takaisin Hasen asemalle, ostin 200 jenillä lipun Kamakuran pääasemalle (Hasen ja Kamakuran välinen linja ei ole JR:n linja, joten käytössäni ollut JR-passi ei kattanut tätä väliä toisin kuin matkojani Sakuragichosta Jokohaman kautta Kamakuraan) ja hyppäsin taas junan kyytiin. Kamakurassa vaihdoin taas tutun ja turvallisen JR:n kyytiin ja palasin takaisin Sakuragichoon samaan aikaan kun ilta alkoi jo hämärtyä.

 
Kootoku-inin Suuri Buddha.

In the belly of the Buddha.

 Hasen asemalla.

Jos lähtee liikkeelle heti aamusta, niin Kamakurassa on mahdollista käydä päiväreissulla, mikäli yöpyy joko Tokiossa tai Jokohamassa. Yhteen päivään en kuitenkaan saanut enää mahdutettua vierailuita läheisellä Enoshiman saarella tai tutustumassa Itä-Kamakuran temppeleihin. Myös alueen vaellusreitit olivat kehuttuja, mutta sinne ei ollut mahdollista päästä taifuunin aiheuttamien tuhojen vuoksi. Jotain jäi siis seuraavaankin kertaan.




lauantai 16. maaliskuuta 2019

Unelmien matka Japaniin

Tänään ei käyty matkoilla Oulua kauempana, mutta tehtiin kuitenkin jotain matkustamiseen liittyvää, kun osallistuimme OSJYn järjestemään japanin kielen puhetilaisuuteen, jossa pidin puheen aiheesta "Unelmien matka Japaniin". Pääsin siis jo toiseen kertaan nolaamaan itseäni yrittäessäni kertoa jotain julkisesti japaniksi. Koska puheen aihe liittyi hyvinkin läheisesti matkustamiseen, ajattelin julkaista pitämäni puheen myös täällä blogissa:



こんにちは。
名前はHeikkinen Eetu-Pekkaです。
オウル大学の冶金の教師です。
日本に数回行ったことがあります。
日本には、妻と三回 行ったことがあるなす。
加えて、大学と製鉄所にったことがあります。
しかも、学会に多く参加したことがあります。
このスピーチの主題は日本への夢の旅です。
スピーチの間には、日本で再びしたいことを伝えたい。
また、日本でまだやってないことも伝えるつもりです。

日本では、面白い所がとても多くあります。
日本の都市は特に大きいから、全てのものを見つけることができます。
例えば、他の場所にはレコード屋がもっと少ないでも、日本の都市には新しいアルバムと中古アルバムを売る店があります。
私はそれが大好きです。
だから、夢の旅の間には新しい町まで着いたら、Bookoffにいつも最初に行きたい。
それに、商店街とか小さい専門店とかも好きです。
少なくともカメラ屋に行ってレンズを買いたい。

ショッピングに加えて都市では、博物館とかイベントとか他の名所とか沢山あります。
夢の旅の間には、ライブコンサートとかスポーツイベントとかも行きたい。
私はソフトバンクホークスの試合が好きだけれども、阪神甲子園球場で阪神タイガースを見ることがもっと良いでしょう。
他の再度行きたい場所は、東京の中目黒とか名古屋の大須商店街とか神戸の南京町とか横浜の中華街です。

夕方は、昼のショッピングの後にいいレストランに行きたい。
例えば、居心地の良い居酒屋とか日本的料亭とか高い建物にあるバーとかで食べるのが楽しいでしょう。
一般的に言えば日本的料理が美味しいと思います。
但し、私は納豆とサザエが嫌いです。
日本的食べ物について、殆ど全ては好きだから、夕食 が長いでしょう。
一つ食べ物を選択しないといけなったら、一番美味しい日本の食べ物は関西のお好み焼きだと思います。
ここに広島から来た人がいたら、すみません。
広島のお好み焼きは美味しいでも正しくないです。

夢の旅の間に都市に加えて田舎にも行きたい。
山にある旅館とかキャンピングとか楽しいでしょう。
ヨーロッパで沢山キャンプしても、日本ではしたことがありません。
花見が綺麗だが、秋の色がもっと壮大だと思います。
無制限の時間があったら、熊本城にとか姫路城にとか富士山にとか大王わさび農場にまた行きたい。

話したことを全てやるつもりなら、私の夢の旅が長くなりそうです。
幸いに日本で旅行するは、難しくないです。
新幹線とJRパスで早く動けます。

もちろん、最も重要なことは誰と一緒に旅行するかです。
福岡に住んでいる友達と千葉に住んでいる友達に会いたいですが、妻と旅行するのが最も楽しいでしょう。

ありがとうございました。





Katse pysyi tiukasti paperissa koko puheen ajan.


Puheen jälkeen saatiin nauttia pöydän antimista.


Lukemista tälle vuodelle?

maanantai 28. toukokuuta 2018

Siellä sun täällä

Viimeisimmän blogimerkinnän jälkeen (keskeneräinen kesälomakertomus) Eetu on käynyt työmatkoilla Japanissa, Belgiassa ja (useita kertoja) Ruotsissa. Yhdessä ollaan käyty Ruotsissa, Saksassa ja Puolassa.

torstai 17. joulukuuta 2015

Hotellit

Talven lomamatkojen hotellihuoneet on nyt varattu. Japanissa yövytään Matsumotossa, Tokiossa, Nagoyassa ja jossain pienessä paikassa Fuji-vuoren lähellä. Ei olla vielä kertaakaan nähty tuota kuuluisaa japanilaista vuorta, joten ajateltiin yhdistää sen bongaaminen tälle kolmannelle yhteiselle Japanin matkallemme. Seuraava hankinta maaliskuiselle reissulle ovatkin junapassit, ilman niitä Japaniin ei kannata matkata - ainakaan jos aikoo yhtään liikkua kaupungista toiseen.

Ketään ei varmaan yllätä, että Krakovassa yöpyminen on selvästi edullisempaa kuin Tokiossa? :)

tiistai 27. lokakuuta 2015

Kauppamatkustaja

Matkustamiseen on monia syitä, mutta tällaiselle keräilijäluonteelle yksi tärkeimmistä on päästä shoppailemaan tavaroita, joita ei kotikulmilta löydy. Toki miltei mitä vaan voisi ostaa netin kautta, mutta jostain syystä shoppailusta katoaa se jokin, jos ei pääse kuupailemaan kaupoissa ja hypistelemään tavaroita ennen ostopäätöstä. Lisäksi joitain tavaroita saa "paikan päältä" (missä se sitten ikinä lieneekään) ostettua paljon edullisemmin kuin netin kautta ostettaessa.

Vaikka Kaisan ja minun käsitykset parhaista shoppailupaikoista eivät aina käykään täysin yksiin, on niissä kuitenkin sen verran yhteistä, ettei kumpikaan yleensä viihdy niissä ostospaikoissa, joita matkaoppaat, turisti-infot ja erilaiset esitteet suosittelevat. Esimerkiksi eurooppalaisen suurkaupungin ostarilla tai japanilaisella katetulla ostoskadulla kulkemisessa on toki oma viehätyksensä, mutta harvemmin niistä kuitenkaan tarttuu mukaan muuta kuin kokemuksia. Poikkeuksiakin on kuten vaikkapa Onomichin kauppakadun päästä löytyneestä pienestä retkeilytarvikekaupasta mukaan tarttunut otsalamppu, jota myyjätäti halusi esitellä lähemmäs varttitunnin ennen kuin raski myydä sitä huonosti japania solkkaaville gaijineille.


Se, ettemme matkoillamme kelpuuta matkabudjettimme uudeksi omistajaksi matkaoppaiden suosittelemia ostoskeskuksia ja vastaavia, ei suinkaan tarkoita, että rahantuhlailupisteemme olisivat jotenkin hienostuneempia tai sivistyneempiä - pikemminkin päinvastoin. Omat suosikkishoppailupaikkani ovat:

5. Viinitilat silloin, kun niitä kohdalle osuu. Vaikka asiantuntijuus ei riitäkään parhaimpien viinien bongaamiseen, on viinitiloilta ostetuissa viineissä aina oma viehätyksensä silloinkin, kun ostospäätös ei kaikesta maistelusta huolimatta osunut nappiin. Keskieurooppalaisten kohteiden lisäksi olen päässyt vierailemaan viinitiloilla myös Chilessä ja Kanadassa, joista varsinkin jälkimmäinen jäi mieleen "eksoottisempana" viinimaana.



4. Paikalliset pikkuputiikit - etenkin Pohjoismaita eteläisemmässä Euroopassa kuten Ranskassa ja Italiassa. Milloin tarttuu mukaan hunajaa, milloin öljyä, milloin mausteita - yleensä kuitenkin jotain ruoanlaitossa hyödynnettävää, jota kotona käyttäessä on sitten mukava muistella sitäkin "yhtä pikkukaupunkia Umbriassa" ja sitä toista italialaista kylää, jonne piti ajaa ihan vain kylän nimen vuoksi...


3. Hard Rock Cafe. Tämä onkin sitten mauttomista mauttomin shoppailukohde, mutta pitäähän sitä jokaisella olla joitain selittämättömiä paheita. Meillä se on Hard Rock Cafe, jonne pitää poiketa fajitas-illalliselle ja T-paita-ostoksille aina kun HRC vierailukohteesta löytyy. Tällä hetkellä hyllystä löytyy the logolla varustettuja T-paitoja reilusta kahdestakymmenestä eri kaupungista haettuna.


2. Ruotsalaiset Inter Sport -liikkeet, erityisesti se yksi Solbackenin liike. Lenkkeilyharrastaja ja koiranulkoiluttaja löytää toki kaikenlaista muutakin ostettavaa urheilutarvikeliikkeistä, mutta se, mikä tekee juuri ruotsalaisista Inter Sport -liikkeistä erityisiä, on fanituotevalikoima. Mistä tahansa ruotsalaisesta IS:stä löytyy vähintään Tre kronor- ja/tai jalkapallokrääsää, mutta oikein valituista Länsipohjan liikkeistä löytyy myös erään paikallisen jääkiekkojoukkueen fanituotteita, joita ostamatta ei näitä liikkeitä voi ohittaa.


1. Bookoff-liikkeet. Kun musiikki, elokuvat ja kohta kirjatkin ovat ladattavissa netistä, on hyviä levy-, elokuva- ja kirjakauppoja yhä vaikeampaa löytää. Vielä vaikeampaa on löytää hyviä käytettyjen levyjen, elokuvien ja kirjojen kauppoja. Tässäkin asiassa Japani kuitenkin osoittaa olevansa maa, josta löytyy mitä tahansa vain keksiikin etsiä. Aina Japaniin päästessäni etsin vierailukohteesta löytyvät Bookoffit, joista saa halvimmillaan ostettua cd:tä muutaman euron kappalehintaan, kun samoista levyistä saisi netin kautta tilatessa maksaa kymmeniä euroja. Toki levyt ovat käytettyjä, mutta niin on suurin osa Suomestakin eri divareista ostamistani cd:stä.