Talven aikana mietittiin, että jos Nemi on vielä olemassa tulevana kesänä, niin käydään koiran jaksamisen mukaan perinteinen road trip Ruotsissa. Ei mennä sen kauemmaksi, jos koiran kunto romahtaa / tilanne vaatii niin on lyhyempi matka takaisin kotiin eikä toisaalta oletettavasti ole niin kuuma kuin olisi Keski-Euroopassa; mummokoiraa ei haluttu rasittaa liiallisella kuumuudella.
Keväällä tehtiin sitten muutamia hotellivarauksia ja sitä myöten alustavia reittisuunnitelmia. Joululahjaksi oltiin ostettu uusi teltta, joten pelkästään hotellimajoituksessa ei ollut tarkoitus yöpyä reissun aikana vaan vaihdella matkan aikana. Moneen kertaan matkan aikana oltiin varsin kiitollisia siitä ettei oltu kiertämässä Ranskaa tms kauempana, koska Manner-Eurooppa kärvisteli yli kolmenkymmenen asteen helteessä kun taas Ruotsissa ollessamme lämpötila kipusi korkeimmillaan kahteenkymmeneen ja jo se tuntui kuumalta kun oltiin totuttu hieman yli kymmeneen asteeseen.
Matka aloitetiin juhannusviikolla ajamalla ensin Töreen, jossa yövyimme rannan lähellä pienellä leirintäalueella. Uusi teltta päästiin siis koeponnistamaan, ja jollen ihan väärin muista niin saeominaisuudet testattiin heti ensimmäisenä iltana/yönä; hyvin piti teltta vettä, joten ei huolta siis sen asian suhteen (vanha teltta ei ollut enää niin luotettava sen asian suhteen). Koirista etenkin Nemi myös tykkäsi uuden teltan uudesta ominaisuudesta eli eteistilasta, jossa oli mukava makoilla alkuillasta ennen kuin suljettiin makuutilan ovi ja mentiin yöpuulle (sinne otettiin aina koirat myös eli ne eivät saaneet jäädä yöpymään ns eteiseen).
Töressä oltiin vain yksi yö. Seuraavana aamuna tuttujen leirintäaluerutiinien mukaisesti minä käytin koirat lenkillä ja Eetu purki sillä välin teltan ja pakkasi tavarat autoon. Koirien lenkityksen jälkeen ruokin koirat, Eetu kävi suihkussa, minä luin kirjaa istuen piknikviltillä ja syöden aamupalaa, jonka jälkeen minä kävin suihkussa Eetun odotellessa ja sen jälkeen pakattiin koirat ja loput tavarat autoon ja jatkettiin matkaa. Auton nokka suunnattiin kohti Kiirunaa, josta oltiin varattu hotelli neljäksi yöksi.
Kahdeksan vuotta sitten kun tehtiin road trip pohjoiseen (Ruotsi, Norja, Suomi) niin mietittiin, että vielä joskus käydään jossain siellä Björkliden suunnalla "vaeltamassa". Björklidenissä vain oli se huono puoli, että paikan leirintäalue oli surkea; lähinnä kait tarkoitettu karavaanareille kun heille oli varattu parkkipaikkatyylinen alue, ja me jouduttiin teltan kanssa yöpymään lasketturinteen alaosaan - jonnekin epämääräiseen heinikkoon. Lisäkurjuutta sille yölle aiheutti rankkasade, joten yö vietettiin enemmän autossa kuin teltassa ... eikä juuri nukuttua saanut kun täpötäydessä autossa oli huono nukkua (muistaakseni etupenkkejä ei voinut laskea alas).
Niin tai näin, ajatus kävelyretkistä noilla seuduin jäi itämään, mutta aina on kuitenkin päädytty matkustamaan jonnekin muualle. Mutta jotta jonkinlaisia päivävaelluksia päästäisiin testailemaan niin varattiiin se hotellihuone Kiirunan Scandicista, josta oli tarkoitus ajella jonnekin Abiskon suunnalle tekemään jonkinlainen kävelyretki. Mitään megapitkiä reissuja ei voitu tälläkään kertaa suunnitella tekevämme, koska mummokoira (ruotsinlapinkoira Nemi, 14v.). Viime kesänä tosin jo huomattiin se, että koira jaksoi huomattavasti paremmin lenkkeillä metsäpoluilla kuin kaupunkien asfalttiviidakossa, mutta toki matkailu sinällään on jo väsyttävää koirille kaikkine uusine paikkoine ja hajuineen.
Mutta. Kiirunassapa olikin kurja sää. Vettä satoi, satoi ja satoi ja kun ulos meni niin tuuli meinasi lennättää lippalakin päästä. Eipä siinä kelissä kiinnostanut lähteä (oletettavasti) liukkaille vaelluspoluille tallustelemaan. Yhtenä päivänä ajeltiin Kurrevaaraa katsomaan (ennen reissua katseltiin muutamia Äsa Larssonin kirjoihin perustuvia elokuvia) dekkarimaisemia, mutta eipä siellä mitään erityistä näkynyt. Toinen ajeluretki tehtiin ylös tunturiin ja katseltiin kuraiselta tieltä alas kaupunkiin veden valuessa pitkin tuulilasia. Kiiteltiin onneamme siitä että oltiin päätetty yöpyä hotellissa leirintäalueen sijaan ... lueskeltiin kirjoja ja tutustuttiin Kiirunaan koiria lenkittämällä.
Onneksi yhtenä päivänä keliennuste oli jo parempi, joten silloin ajeltiin Riksgränsenille ja Abiskoon. Tuon päivän seikkailulla käytiin parissa-kolmessa kohteessa pienillä kävelyillä upeassa maastossa. Sää ei ollut lämmin, onneksi vettä satoi vain matkalla eikä silloin kun käveleskeltiin, koirat jaksoivat hyvin ja koska vettä ei tippunut taivaalta niskaan niin kameraakin pystyi ulkoiluttamaan.
...jatkuu
